Veden laatu

Veden laadun valvonta Nokialla

Talousveden laatua valvotaan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti ympäri vuoden kattaen koko vedenjakelualueen. Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asetuksessaan (1352/2015) asettamat laatuvaatimukset ja –tavoitteet. Sekä terveydensuojelulain ja säteilylain nojalla annettu muutosasetus (683/2017). Asetuksessa säädetään talousveden laatuvaatimuksista ja –tavoitteista sekä desinfioinnista, talousveden säännöllisestä valvonnasta sekä talousveden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arvioinnista ja hallinnasta.

Valvontatutkimusohjelman mukaiset viranomaisnäytteet vesijohtoverkostosta otetaan Maatialan vedenkäsittelylaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen toimesta. Jatkuvan valvonnan näytteet ottaa laitoksen sertifioitu näytteenottaja ja jaksottaisen seurannan näytteet terveydensuojeluviranomainen.

Nokian Veden talousveden riskienhallintasuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) on laadittu Maailman terveysjärjestön (WHO) suositteleman periaatteen mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin 5.11.2025.

Viranomaisvalvonnan lisäksi Nokian Vesi valvoo veden laatua raakavesilähteistä (Vihnusjärvi, imeytetty tekopohjavesi ja pohjavesi), Maatialan vedenkäsittelylaitoksen puhdistusprosessin eri vaiheista sekä verkostosta. Osa näytteistä analysoidaan vedenkäsittelylaitoksen omavalvontalaboratoriossa ja osa ulkopuolisessa laboratoriossa.

Veden laatu vesilaitoksilla

Veden laatu Nokian vedenjakelualueella

Keski-Nokia: Nokianvirran ja rautatien välinen alue. Alueeseen kuuluvat mm. keskusta, Kankaantaka ja Haavisto

Etelä-Nokia: Nokianvirran eteläpuoleinen osa. Alueeseen kuuluvat mm. Koskenmäki, Keho, Vihola, Sammalisto, Tervasuo ja Tottijärvi

Länsi-Nokia: Melon länsipuoleinen osa. Alueeseen kuuluvat mm. Kulju, Siuro ja Linnavuori

Pohjois-Nokia: Rautatien pohjoispuolinen osa. Alueeseen kuuluvat mm. Myllyhaka, Harjuniitty, Alhoniitty ja Alisen alue

Voit tarkastella näytetuloksia ja vesilaitoksen tunnuslukuja myös vesi.fi-sivustolla.

Veden kovuus

Nokian vedenjakelualueella talousvesi on kovuusluokitukseltaan pehmeän ja keskikovan rajalla. Veden kovuus eli kalsiumin (kalkki) ja magnesiumin määrä vedessä ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (⁰dH) tai millimooleina (mmol/l).

Maatialan vedenkäsittelylaitoksella käsitellyn veden kovuus on 4,8..5,5⁰ dH (0,86..0,98 mmol/l). Kovuusluokitus pehmeän ja keskikovan rajalla. Miharin vedenottamon käsitellyn veden kovuus on 3,3⁰ dH (0,59 mmol/l). Kovuusluokitus pehmeä.

Yleisesti Nokian vedenjakelualueella ei ole tarpeen käyttää veden pehmentämistä esim. astianpesukoneissa. Useimmissa koneissa käytetään pehmentämisen rajana kovuutta 6⁰ dH. On syytä noudattaa laitevalmistajan ohjeita.

Veden maku, haju ja ulkonäkövirheet

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan talousveden hajun ja maun tulee olla kuluttajan hyväksyttävissä, eikä niissä saa tapahtua epätavallisia muutoksia.

Veden maku, haju ja lämpötila saattavat muuttua veden seisoessa kiinteistön omissa putkissa. Vanhat galvanoidut putket saattavat antaa veteen metallimaista ja ummehtunutta makua. Tähän ongelmaan auttaa parhaiten veden juoksuttaminen.

Nokian vesijohtoverkoston mikrobiologinen laatu varmistetaan desinfioimalla natriumhypokloriitilla. Desinfiointi on jatkuvaa Maatialan vedenkäsittelylaitoksella, Miharin vedenottamolla sekä Tampereelta toimitettavassa vedessä. Kaikissa näissä käytetään desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kloorin hajulta ja maulta talousvedessä ei näin ollen voi kokonaan välttyä.

Toisinaan vesijohdosta voi tulla saostumia esim. ruskeaa rautasakkaa. Saostumia saattaa ilmetä vesijohtoverkosto korjauksien yhteydessä tai paineenvaihteluista johtuen. Vesijohtoverkostoon voi joutua myös ilmaa, mikä näkyy harmaana vetenä. Normaalisti haitta poistuu juoksuttamalla vettä runsaasti, kunnes se kirkastuu. Vettä kannattaa juoksuttaa lähinnä vesimittaria sijaitsevasta hanasta. Mahdollinen poresuutin kannattaa irrottaa ennen huuhtelua.